Tiistain 16.elokuuta syksyn 2022 ensimmäisessä Joensuun kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa käsittelimme asemakaavamuutoksia, kaavoituspäällikön viran avaamista hakuun sekä viranhaltijapäätöksiä. Keskustelimme myös Penttilän sahan raamien siirtoa ja käsittelyä koskevaa viranhaltijapäätöksestä.
Kaupunginhallitus antoi lautakunnallemme hyvän evästyksen edellisen päivän kokouksessaan. Tahtotila on vahvasti jaettu raamien säilyttämisen puolesta niin alkuperäisenlaisena kuin mahdollista. Poikkeamispäätös kuitenkin tarvitaan, jotta raamit voidaan saattaa Suola-Kustin puistoon turvallisesti ja tarvittavin osin kunnostettuna. Ensin pitää selvittää niiden kunto, jotta lopullinen siirto puistoon onnistuu raameja vahingoittamatta. Säilytystä tarvitaan, raamit siirretään valmiiseen puistoon. Prosessin edetessä kaupunkirakennelautakunta pidetään nyt myös tiiviimmin mukana ja raamien tilanteesta tullaan tiedottamaan, esimerkiksi niiden siirtoaikataulusta alkusyksystä.
Olen ehdottanut kaupungille, että voisiko kaupunkilaisille ja medioiden edustajille järjestää vielä katselmuksen raamien tilanteeseen niiden nykyisellä paikalla Penttilässä, esitellä Suola-Kustin puiston ja asemakaavassa hahmotellun paikan puiston keskellä raameille sekä kertoa samalla prosessin etenemisen vaiheista.
Suola-Kustin puistoakin on keskusteluissa ihmetelty. Puisto on sahan alueen välittömässä läheisyydessä ja siitä löytyy lisätietoa ja kuvia Penttilänrannan vuoden 2011 asemakaavasta. Suola-Kusti oli Penttilän sahan perustajan Gustaf Cederbergin lempinimi, joka tarinan mukaan kaupitteli suolaa ennen sahan perustamista.
Karjalaisen viimeaikojen uutisoinnissa on tullut esiin eri toimijoiden toteamuksia ja vahvoja arvioita siitä, ettei raameja pystyisi siirtämään Suola-Kustin puistoon ilman raamien merkittävää muutosta. Konsulttiyritys Rambollin 17.02.2022 suoritetun aistinvaraisen arviointiraportin yhteenvedossa kuitenkin todetaan että asia saadaan lopulta selville asiantuntijoiden toteuttamassa kuntotarkastuksessa pajalla. Kunnostusta ja kunnon alustat ne joka tapauksessa tarvitsevat.
Nämä sekalaiset näkemykset raamien tilasta ovat olleet omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Keskusteluun ja kirjoituksiin oli kuitenkin päässyt myös väärinkäsityksiä raamien täyspurusta koko asemakaavan kattavaan poikkeamiseen. Kun kyse on ollut tosiasiassa vain raamien siirtoon ja rakennekäsittelyyn liittyvästä poikkeamisesta, mikä ei ole siis edes vääjäämätöntä, vaan näin toimitaan jos asemakaavaa ei ole mahdollista täysin noudattaa raamien suhteen. Toki kaupunki olisi voinut viestiä asiassa selkeämmin ja ajoituskin lausuntoaikoineen osui kiireimpään loma-aikaan. Itse olin lomalla, SuomiAreenassa Porissa sekä ukrainalaisten avustusmatkalla Puolassa heinäkuun. En tuoreena toimijana ollut tietoinen, että kokoustaukoa seuraavassa kokouksessa meillä ei lautakuntana olisi valtaa viranhaltijapäätöksiin, jos niistä ei ole valitettu. Nyt ekan vuoden toimineena viisaampana ja skarpimpana jatkoon!
Itse esimerkiksi sain paljon uutta tietoa raameista, Penttilän vuonna 2011 hyväksytystä asemakaavasta ja taiteen prosenttiperiaatteesta osana asemakaavaa. Ideoin lautakunnan kokouksessa, että raamien paikalle tulevan kerrostalon kylkeen voitaisiin tehdä muraali sahan raameista. Sahan raameista upeita maalauksia toteuttanut Satu Melkinen toi muraali-idean esiin Karjalaisen haastattelussa. Hänen teoksensa ovat upeat, en tiedä tekeekö hän muraaleja, mutta hänen massiivisten teostensa kaltainen muraali raameista olisi aivan mahtava!
Mielestäni paras kokonaisuus olisi sekä muraali raamien nykyiselle paikalle tulevan talon näkyvään julkisivuun, alueen sähkökaappeihin valokuvavedoksia Penttilän alueen ja sahan historiasta sekä raamit Suola-Kustin puistoon sijoitettuna kattavan opastetaulun sekä lisätietoa havainnollistavien QR-koodien kera.
Rakastan raameja! Toivottavasti niiden kunto paljastuisi tarkastuksessa niin hyväksi, että ne voitaisiin mahdollisimman alkuperäisen kaltaisina siirtää Suola-Kustin puistoon. Vähintäänkin koota ne uudestaan mahdollisimman autenttisiksi paikalleen puistossa. Terho A. Könönen on kirjoittanut kirjan Penttilän saha (1871–1971) 100 vuotta, jos sahan historiaan perehtyminen kiinnostaa!
Tämä kuva otettiin eräänä kauniina yönä kaupungissa idässä jolloin aurinko ei lainkaan laskenut. Sahan alue raameineen sekä värikkäine graffiteineen on ollut merkittävien arvojensa ohella kuvaus miljöö vailla vertaa. Olin vasta muuttanut virallisesti Joensuuhun Jyväskylästä 2020 ja Käydessäni Kuhasalossa ensikertaa ystäväni kanssa, hän nappasi upeet kuvat kun käytiin raameilla kuvailemassa. Rappioromantiikka sanoisi joku.
Näin joensuulaisittain loppukevennys: ”Jos rappio on sitä että rakastaa Ottaa hetkestä kii Eikä tahdo tappaa On mukavaa olla Rappiolla Olla vaan täysi nolla” -Hassisen kone
