Tiistaina 30.11 Joensuun Vasemmiston järjestämässä Valonjuhla lähimetsien puolesta-tapahtumassa tunnelma oli pakkasesta ja lumisateesta huolimatta lämmin. Paikalle saapui runsas joukko ihmisiä keskustelemaan lähimetsien, erityisesti Puronsuun tilasta. Tilaisuus huipentui sirkustaiteilija, diabolojongleerauksen Suomen mestari Rauli Katajavuoren valo-tulishow’hun. Kiitos kaikille osallistujille, jatketaan yhteistyötä! ❤️✊




Joensuun Rantakylän asuinalueella Puronsuun ja Pataluodonpuiston alueella on vireillä asemakaavamuutos, jolla päivitetään vanhentunutta asemakaavaa sekä suunnitellaan rantavyöhykkeen rakentamista ja virkistyskäyttöä. Asemakaavamuutosta ohjaa Rantakylä-Utran yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.01.2020.
Kyseisessä valtuustokokouksessa Joensuun Vasemmiston valtuutettu Antti Saarelainen teki esityksen Puronsuun kohdalle kaavaillun asuinrakentamisen AK-merkinnän poistamiseksi osayleiskaavasta. Hyvin valitettavasti äänestys hävittiin äänin 20-38 (valtuutettuja yht. 59, 1 tyhjä ääni) ja osayleiskaava hyväksyttiin nykyisenkaltaisena. Lähimetsän säilyttämistä puolusti Joensuun vasemmiston valtuustoryhmä, vihreät, kristillisdemokraatit sekä 2 sosialidemokraattia. Linkki valtuustokokouksen tiedostoihin: http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/20201906-4.HTM
Ennen osayleiskaavan hyväksymistä vuonna 2016 ELY-keskus lausui Rantakylä-Utran osayleiskaavasta kaavoitusprosessin vireilletulovaiheessa:” Suunnittelualue sisältää runsaasti pieniä, puistomaisia viheralueita, joiden säilyminen asukkaiden lähivirkistysalueina on erittäin suositeltavaa. Osayleiskaava tulee laatia enemmänkin viheralueita vaalien kuin niille täydennysrakentamista osoittaen”.
Lisäksi vuonna 2019 Joensuun seudun luonnonystävät ry. ja Savo-Karjalan Luonto-Liitto sekä useat yksityishenkilöt lausuivat osayleiskaavan ehdotusvaiheessa rakentamattoman Puronsuun alueen säilyttämisen puolesta.
Nyttemmin vuonna 2021 kun asemakaavamuutosprosessi käynnistyi, on kuultu virka- ja luottamushenkilöiltä, kuinka yleiskaava on sitova ja kaavoitusprosessia vastustaneiden olisi pitänyt vaikuttaa jo osayleiskaavavaiheessa. Kuten yllä olen tuonut esiin, eri tahot ovat kyllä tuoneet kantansa selkeästi esiin. Joensuulaiset eivät koe tulleensa aidosti kuulluiksi niin että heidän lausunnoillaan olisi ollut vaikutusta tehtyihin päätöksiin. Kuulemisprosessit on koettu Joensuun kaupungin puolesta lähinnä muodollisuuksiksi.
Edustuksellinen demokratia ei ole toimivaa tässä suhteessa, kun vaikka kuinka inhimillisistä ja kestävistä vaalilupauksistaan huolimatta SDP, keskusta ja kokoomus toimivat vastoin yleistä etua. Joensuun vasemmisto on johdonmukaisesti toiminut lähimetsien säilyttämiseksi, mutta emme valtuustoryhmämme pienen koon vuoksi pysty yksin tekemään yleisen edun mukaisia päätöksiä. Äänestetään vasemmisto siis voittoon ensi vaaleissa ja lisätään äänivaltaamme valtuustossa. Tämän lisäksi poliittiseen päätöksentekoon pitäisi aidosti osallistaa eri kaupunginosien asukkaita esimerkiksi asukasraatien muodossa, niin että heidän kannallaan olisi merkittävä painoarvo alueiden käytön suunnittelussa ja asuinaluetta koskevassa päätöksenteossa.
Joensuulaiset ovat laatineet adressin, jossa vedotaan Puronsuun lähimetsän säilyttämistä ja rakennussuunnitelmista luopumista. Adressin on allekirjoittanut yli 3 000 asukasta. Parhaillaan on myös käynnissä kuntalaisaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Joensuuhun. Allekirjoitathan kuntalaisaloitteen https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/22346 ja lähdet mukaan vaikuttamaan Puronsuun ja muiden Joensuun lähimetsien puolesta!
Puronsuun ja Pataluodon puiston asemakaavamuutokseen liittyy 3 seuraavaa vaihetta:
- Kaupunkirakennelautakunnan käsittely (alkuvuosi 2022)
- Kaupunginhallituksen käsittely (alkuvuosi 2022)
- Kaupunginvaltuuston päätös ( arvioi loppukevät 2022)
Nyt olisi tärkeää vaikuttaa puolueisiin, jotka ovat kannattaneet lähimetsän hakkaamista jo yleiskaavavaiheessa. Esimerkiksi Joensuun SDP järjesti lokakuussa 2021 keskustelutilaisuuden Puronsuun lähimetsästä, jossa alueen asukkaiden ja ympäristöasiantuntijoiden viesti oli selvä. Lähimetsä tulee säästää. Toivon todella, että SDP:n valtuustoryhmä yhtenäisesti muuttaa kantansa lähimetsän säilyttämisen puolesta näissä kolmessa seuraavassa vaiheessa. Asuinrakentamista Rantakylässä kyllä tarvitaan, mutta meidän tulee sijoittaa se niin, että rantakyläläiset voivat jatkossakin nauttia upeasta Puronsuun lähimetsästä, joka myös säilyy kotina useille eliölajeille luonnon monimuotoisuuskatoa torjuen.
Maankäyttö‐ ja rakennuslain 1 § mukaan lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Kestävä kaupunkikehittäminen huomio kokonaiskuvan. Puronsuun ja Pataluodonpuiston kaavaprosessissa kaupungin mukaan tavoitteena on tasapaino ihmisen ja muiden eliölajien kesken. Lähimetsän hakkaaminen myös muualle sijoituskykyisen uudisrakentamisen tieltä on selvässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Puronsuun metsä on arvokas ekosysteemi ja sen alueella elää muun muassa EU:n luontodirektiivin suojelun alainen viitasammakko. Puronsuun ja pataluodon puiston alueen rakentamista perustellaan myös ilmastotekona. Joensuun ilmastoteoissa tulee huomioida luonnon monimuotoisuus, sillä ilmastokriisi ja luontokato ovat keskinäisriippuvaisia, eikä niitä voi ratkaista erikseen
Sosiaalinen kestävyys kuuluu kestävän kehityksen keskiöön yhtä lailla ja sen oikeanlaisella huomioimisella kaavoituskonfliktit vältettäisiin sekä toimittaisiin maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaisesti. Siispä ELY-keskuksen jo vuoden 2016 lausuntoa lainaten totean, että asemakaavamuutos tulee laatia enemmänkin viheralueita vaalien kuin niille täydennysrakentamista osoittaen! Puronsuun ja Joensuun arvokkaiden lähimetsien puolesta. ❤️✊

Maija, VP, Anni, Antti & Markku.